Prod By Me -musiikkituottajakurssin missio on edistää musiikkialan monimuotoisuutta, yhteisöllisyyttä ja ammattimaisuutta parantamalla naisten, trans- ja muunsukupuolisten toimintamahdollisuuksia alalla musiikkituottajan roolissa.
Kurssi sai alkunsa vuonna 2024, kun kuusi musiikkialalla ja eritoten tuottamisen parissa toimivaa tekijää alkoivat pohtimaan, mitä tehdä alalla vallitsevalle epätasa-arvolle. Tarve työlle on edelleen ilmeinen: vuonna 2025 naisten osuus kotimaisen musiikin esittäjissä ja tuottajissa oli 25,3 % ja musiikin tekijöissä 21 %. Teosto-korvauksista maksettiin naisille 15,4 % (Teosto, 2026; Musiikkialan yhdenvertaisuusbarometri 2025, Musiikkiala.fi).
Vuonna 2025 naisten osuus kotimaisen musiikin esittäjissä ja tuottajissa oli 25,3 % ja musiikin tekijöissä 21 %.
Alun perin kurssia lähtivät kehittämään Jonas Olsson (Isolla Music), Semira Ketroussi (Elements Music), Sari Löytynoja (Helsingin kaupunkitilat, ent. Isolla Music) ja Ida Karimaa (Alma Media content manager, ent. Monsp Records A&R). Myöhemmin tiimiin liittyi Saila Vesisenaho (Ström Records, Isolla Music). Visuaalisesta kokonaisuudesta on alusta asti vastannut Paula Pörsti (Smuuti Skin Social Media Team Lead, ent. Universal Music).
”Tuli tunne, että miten voidaan vaikuttaa siinä omassa ekosysteemissä, että asiat muuttuisivat. Samalla koettiin epäonnistumista. Että, miten edelleen on näin räikeä vinouma. Tässä täytyy olla jokin syy ja sitä tulee korjata ruohonjuuritasolla. Kuulin vuosien varrella tosi monta tarinaa, jotka olivat tosi lannistavia, miten sivuutetaan esimerkiksi oppilaitoksissa. Ja vähätellään. Toimintakulttuuri on tosi keskeneräinen”, Jonas summaa.
”Olin jo ennen Prod By Me:tä etsinyt aktiivisesti naistuottajia rosteriin. Tapasin osaavia tekijöitä, mutta kuulin toistuvasti, etteivät he kokeneet olevansa vielä valmiita tai teknisesti tarpeeksi hyviä. Se herätti pohtimaan, mistä epävarmuus kumpuaa ja millaiset rakenteet tai kokemukset vaikuttavat siihen, uskaltaako tuottajana ottaa tilaa ja lähteä tavoittelemaan ammattilaisuutta”, Semira kertaa.
”Moni on kohdannut osaamisensa vähättelyä tai kyseenalaistamista, esimerkiksi oletuksia siitä, onko hän todella tehnyt tuotannon itse.”
Perustajien kesken käydyissä keskusteluissa alkoi hahmottua, että monet tekijät etsivät turvallista paikkaa kehittyä tuottajina. Tällaisen tilan luomista on myös kiitelty kurssin käyneiden antamassa palautteessa.
”Miesvaltaisella alalla vähemmistöön kuuluva tekijä voi helposti kokea edustavansa itsensä lisäksi koko sukupuoltaan ja tulla myös arvioiduksi sitä kautta. Moni on kohdannut osaamisensa vähättelyä tai kyseenalaistamista, esimerkiksi oletuksia siitä, onko hän todella tehnyt tuotannon itse. Tällaiset kokemukset voivat ruokkia tunnetta siitä, ettei ole tarpeeksi hyvä tai ettei alalle kannata pyrkiä”, Semira ja Jonas kuvaavat.
Kurssin järjestäjät tunnistavat myös sen, että ilman naisia, muun- ja transsukupuolisia musiikkituottajia, ala on kaikin puolin köyhempi.
”Jokainen tekijä tuo musiikkiin mukanaan oman eletyn elämänsä, musiikillisen historiansa ja näkökulmansa. Kiinnostava musiikki syntyy erilaisista persoonista ja tavoista nähdä maailma. Kun alalle tulee erilaisista taustoista tulevia ihmisiä tekemään erilaista taidetta, koko musiikkikulttuuri rikastuu ja kehittyy”, Semira ja Jonas summaavat
Tuottajan rooli on tässä suhteessa erityisen tärkeä, sillä usein he yhdistävät tekijöitä ja luovat toimintakulttuuria. ”Musiikkituottajat ovat eräänlaisia miniekosysteemejä ja musiikinteon hubeja. He yhdistävät tekijöitä, kuljettavat osaamista projektista toiseen ja rakentavat ympärilleen tekemisen kulttuuria. Siksi juuri tuottajien moninaisuudella on niin suuri merkitys: yhden tuottajan mukana alalle voi syntyä kokonainen uusi tekijäverkosto. Kiinnostava musiikki syntyy usein juuri tällaisissa kulttuuriympäristöissä”, Jonas kuvaa.
Kurssia on järjestetty tähän mennessä kaksi kertaa. Kolmas vuosikurssi aloitti tänä syksynä. Osallistujia on vuosittain 10–12 ja he kohtaavat kuuden lähi- ja etätapaamisen verran. Kurssi tukee osallistujia niin teknisen osaamisen ja taiteellisen näkemyksen kehittämisessä kuin musiikkialan toimintatapojen ymmärtämisessä. Teemoina kurssilla ovat äänitys, tuottajan työ musiikkialalla, laulutuotanto, miksaus ja musiikkibisnes.
Kurssille osallistuu mentoreita, jotka avaavat tuotantoprosesseja, kertovat työstään ja antavat palautetta osallistujien demoista. Kurssilaiset vierailivat vastikään Porvoossa, missä musiikkituottajapariskunta Christel ja Jori Roosberg avasivat Suomen Euroviisuedustuskappale Ich Kommen syntytarinaa.
”Ytimessä on tuottamiseen liittyvän mystiikan riisuminen. Tuottaminen ei ole jotain saavuttamatonta, vaan ennen kaikkea visiota ja työkaluja sen toteuttamiseen. Alalla elää paljon käsityksiä siitä, mitä kaikkea tuottajan pitäisi osata. Kun niitä puretaan ja tuottajan erilaisia rooleja tehdään näkyviksi, moni voi löytää oman tapansa toimia tuottajana”, Jonas avaa.
Teoston kulttuurisäätiön hanketuki mahdollistaa Prod By Me:n toiminnan kehittämisen aiempaa pitkäjänteisemmäksi. Projektipäällikön palkkaaminen tuo toimintaan lisää jatkuvuutta ja resursseja, ja mentoreille maksettavat korvaukset mahdollistavat alan ammattilaisten vahvemman sitoutumisen toimintaan. Samalla hankkeen seuraavia vaiheita voidaan suunnitella yksittäisiä kurssikokonaisuuksia pidemmälle.
”Ensimmäisten vuosien aikana meille on alkanut hahmottua yhä paremmin, millaisissa uravaiheissa kurssille hakevat tekijät ovat ja millaista tukea he tarvitsevat. Tulevaisuudessa kurssin rinnalle voisi syntyä esimerkiksi pidempikestoista mentorointia, jossa tekijä pääsee kehittämään omaa tekemistään ja työskentelemään konkreettisten tuotantojen parissa. Näitä uusia toimintamalleja suunnittelemme nyt hankkeen aikana”, Semira kertoo. Jonas lisää, että kansainväliset biisileirit voisivat olla myös yksi uusi avaus ja mentorivalinnoissa pidetään mukana myös kansainvälistymisen näkökulmaa.
”Haluamme kehittää toimintaa jatkuvasti sen mukaan, miten alan ja tekijöiden tarpeet muuttuvat. Olemme myös verkostoituneet muiden vastaavaa työtä tekevien toimijoiden kanssa, esimerkiksi Equal Futures in Music -tutkija Toni Rantasen kanssa. Pitkän aikavälin tavoite on lopulta se, ettei Prod By Me:n kaltaiselle toiminnalle enää olisi tarvetta, ja että naiset, trans- ja muunsukupuoliset tekijät olisivat nykyistä paremmin edustettuina tuotannoissa ja alalla olisi riittävästi erilaisia esikuvia, joiden kautta yhä useampi voisi nähdä tuottajuuden mahdollisena myös itselleen”, Semira ja Jonas summaavat.
Lämmin kiitos haastattelusta!
Tutustu Prod By Me:n toimintaan Instagramissa @weareprodbyme